Vuoteen 2020 mahtui paljon kiinnostavia hiilimarkkinauutisia. Valonpilkahduksiin kuuluivat maiden ja yritysten kunnianhimoiset ilmastotavoitteet, Pariisin sopimuksen hiilimarkkinapilottien eteneminen, kansainvälisen lentoliikenteen hyvitysmekanismin pilottivaiheen kriteerit, Euroopan vihreän kehityksen ohjelma, vapaaehtoisten hiilimarkkinoiden kehityskeskustelut, ja – sokerina pohjalla – vapaaehtoista kompensaatiota koskeva yhteistyö koti-Suomessa.
Ilmastotavoitteiden kunnianhimo
Ilmastotavoitteiden kunnianhimo vaikuttaa keskeisesti hiilimarkkinoiden kysyntään – ja tarjontaankin. Vuonna 2020 kaikkien maiden piti päivittää ilmastolupauksensa ja toimittaa pitkän aikavälin strategiansa. Toistaiseksi päivitettyjen lupausten piirissä on vasta alle kolmannes maailman päästöistä Climate Action Trackerin mukaan, ja lupausten kokonaisvaikutus jää edelleen kauas 1,5 asteen polusta. Kunnianhimoa korottaneiden harvalukuisessa joukossa ovat EU:n 27 jäsenmaata, Iso-Britannia ja Norja. EU kiristi omaa päästövähennystavoitettaan vuodelle 2030 40 prosentista 55 prosenttiin.
Hiilineutraaliksi vuoteen 2050 mennessä tähtäävät muun muassa EU, Argentiina, Kanada, Chile, Kolumbia, Costa Rica, Fiji, Japani, Nepal, Uusi-Seelanti, Panama, Etelä-Afrikka, Etelä-Korea ja Sveitsi. Kiina ja Brasilia pyrkivät hiilineutraaliksi vuoteen 2060 mennessä. Norja, Malediivit ja Uruguay tavoittelevat hiilineutraaliutta jo vuonna 2030, Suomi vuonna 2035, Islanti ja Itävalta vuonna 2040 ja Ruotsi vuonna 2045 Climate Home Newsin mukaan. Bhutan on jo hiilineutraali.
Myös suuryritykset kantoivat kortensa kekoon. Amazon pyrkii nettonollapäästöihin vuonna 2040, Microsoft jo vuonna 2030. Microsoft pyrkii vuoden 2030 jälkeen hiilinegatiiviseksi ja aikoo investoida miljardi dollaria innovatiivisiin ilmastoratkaisuihin seuraavan neljän vuoden aikana. Amazon ilmoitti investoivansa kaksi miljardia dollaria ilmastoratkaisuihin, jotka auttavat Amazonia ja sen asiakkaita saavuttamaan tavoitteensa. Google on kompensoinut hiilijalanjälkensä vuodesta 2007 lähtien, siirtyi sataprosenttisesti uusiutuvaan energiaan vuonna 2017 ja tähtää toimintansa hiilettömyyteen vuonna 2030. Google on kompensoinut myös historiallisen hiilijalanjälkensä. Jälleenvakuutusyhtiö Swiss Re on kompensoinut hiilijalanjälkensä vuodesta 2003 ja tähtää nettonollapäästöihin vuoteen 2030 mennessä. Yhtiö rahoittaa ilmastotoimensa sisäisellä päästömaksulla, joka nousi alle 10 dollarista per tonni 100 dollariin tonnilta vuonna 2021 ja nousee asteittain 200 dollariin vuoteen 2030 mennessä.
Pariisin sopimuksen hiilimarkkinat
Pariisin sopimuksen toimeenpanosääntöjen puuttuvasta palasesta – hiilimarkkinoiden kansainvälisestä käytöstä – oli tarkoitus sopia vuoden 2020 lopussa. Koronapandemia kuitenkin lykkäsi kansainvälisiä ilmastoneuvotteluja vuodella, joten tarkempia sääntöjä kansainvälisesti siirrettyjen päästöyksiköiden käytöstä ja kansainvälisestä hyvitysmekanismista joudutaan odottamaan vuoden 2021 loppuun asti. Pariisin hiilimarkkinoiden pilotointi kuitenkin eteni pandemiasta huolimatta.
Japanin kahdenvälinen hyvitysmekanismi Joint Crediting Mechanism (JCM) käynnistyi jo ennen Pariisin sopimuksen hyväksymistä. JCM:n puitteissa Japani tekee ilmastoyhteistyötä 17 kehitysmaan kanssa. Rekisteröityjä hankkeita on 65, joista 37 on jo tuottanut todennettuja päästövähennyksiä. Osa päästövähennyksistä lasketaan isäntämaa ja osa Japanin hyväksi, ja päästövähennysten kansainvälisiin siirtoihin on tarkoitus soveltaa Pariisin sopimuksen sääntöjä, kunhan niistä sovitaan.
Sveitsi solmi vuonna 2020 ensimmäisenä maailmassa valtiotason sopimukset Pariisin sopimuksen mukaisesta hiilimarkkinayhteistyöstä Perun ja Ghanan kanssa. Sveitsin ilmastolaki vaatii liikennepolttoaineiden jakelijoita hyvittämään osan polttoaineiden hiilidioksidipäästöistä kotimaisilla tai kansainvälisillä hyvitysyksiköillä. Hyvitysyksiköt rahoitetaan polttoaineiden hintaan lisättävällä ilmastomaksulla ja niiden hankinnan hoitaa jakelijoiden perustama KliK-säätiö. Hyvittäminen oli vapaaehtoista vuosina 2005-2013 ja muuttui pakolliseksi vuonna 2014. Aiemmin hyvittämiseen käytettiin Kioton pöytäkirjan mukaisia, puhtaan kehityksen mekanismin (CDM) sertifioimia yksiköitä, mutta jatkossa KliK hankkii Parisiin sopimuksen mukaisia yksiköitä. KliK on jo hyväksynyt ensimmäiset pilottihankkeet. Jos hankkeet aikanaan tuottavat todennettuja päästövähennyksiä, niiden kansainvälisiin siirtoihin sovelletaan Sveitsin ja isäntämaan välistä sopimusta.
Ruotsin hiilimarkkinapilotointi eteni vuonna 2020 ”virtuaalipiloteista” varsinaisten pilottihankkeiden valintaan. Ruotsi ja Norja pilotoivat Pariisin sopimuksen hiilimarkkinoita myös lukuisten kansainvälisten aloitteiden, esimerkiksi Maailmanpankin Transformative Carbon Asset Facility -rahaston kautta. Ruotsi, Norja ja Suomi tukevat Pariisin sopimuksen hiilimarkkinoiden kestävän kehityksen näkökohtiin keskittyvää Sustainable Development Initiative -aloitetta (SDI). Pohjoismainen hiilimarkkina-aloite NICA (Nordic Initiative for Cooperative Approaches) on toistaiseksi keskittynyt taustaselvityksiin, mutta saattaa jatkossa kehittää pilottejakin.
Kansainvälinen lentoliikenteen hyvitysmekanismi
Vuonna 2020 julkistettiin kriteerit kansainvälisen lentoliikenteen hyvitysmekanismin (CORSIA) pilottikauden (2021-2023) hyvitysyksiköille. Edellisenä vuonna oli julkaistu yleiset kriteerit hyvitysyksiköille. Pilottikaudella kelpuutetaan hyvitysyksiköt, jotka ovat peräisin vuoden 2015 jälkeen käynnistyneistä hankkeista, edustavat vuosina 2016-2020 syntyneitä päästövähennyksiä tai poistumia ja jotka on myöntänyt joku seuraavista standardeista: Puhtaan kehityksen mekanismi (Clean Development Mechanism, CDM), Gold Standard (GS), Verified Carbon Standard (VCS), Climate Action Reserve (CAR), American Carbon Registry (ACR), Architecture for REDD+ Transactions (ART) tai China GHG Voluntary Emission Reduction Program.
Vapaaehtoisella pilottikaudella 2021-2023 CORSIA velvoittaa mukana olevia lentoyhtiöitä kompensoimaan päästöt, jotka ylittävät vuosien 2019-2020 keskimääräisen tason. Koronakriisin vuoksi mekanismia hallinnoiva ICAO:n neuvosto päätti, että pilottikaudelle vertailutasona käytetäänkin vain vuoden 2019 päästöjä. Kansainvälisen lentoliikenteen päästöt olivat koronakriisin vuoksi vuonna 2020 poikkeuksellisen alhaiset, eivätkä ne välttämättä palaudu vuoden 2019 tasolle pilottikauden aikana. Vertailutason muutoksen ja lentoliikenteen hitaan palautumisen vuoksi hyvitysyksiköiden kysyntä – ja siten hinta – jäänee pilottikaudella vaatimattomaksi.
Hiilimarkkinat Euroopassa
EU käynnisti Euroopan vihreän kehityksen ohjelman puitteissa muun muassa EU:n päästökauppajärjestelmän uudelleentarkastelun ja hiilipoistumien sertifiointia koskevan sääntelykehyksen kehitystyön. Hiilipoistumien sertifioinnin sääntelykehyksen tavoitteena on varmistaa luotettava ja läpinäkyvä hiilikirjanpito hiilipoistumien aitouden seuraamiseksi ja todentamiseksi, ja sen on tarkoitus valmistua vuonna 2023. Tämä sääntelykehys voisi mahdollistaa eurooppalaisten hiilimarkkinoiden kehittymisen hiilipoistumille. Sertifiointia voi toki soveltaa muutenkin kuin markkinaehtoisesti.
Vapaaehtoiset hiilimarkkinat
Pariisin sopimuksen toimeenpano alkoi vuoden 2021 alusta. Sen myötä kansalliset ilmastolupaukset ja -politiikat laajenevat maailmanlaajuisiksi, mikä vaikuttaa perustavanlaatuisesti vapaaehtoisten hiilimarkkinoiden toimintaan ja rooliin. Tähän asti vapaaehtoismarkkinat ovat keskittyneet maihin, joilla ei ollut ilmastolupauksia eikä ilmastopolitiikkaa. Keskeisin ratkaisematon kysymys on se, voiko vuoden 2020 jälkeisiä päästövähennyksiä käyttää päästöjen kompensointiin ja hiilineutraaliusväittämiin, jos ne (kaksois)lasketaan myös isäntämaan ilmastolupauksen täyttämiseen.
Saksan ympäristöministeriö rahoitti vuosina 2018-2019 Gold Standardin vetämää työryhmää, joka pohti vapaaehtoisten hiilimarkkinoiden roolia vuoden 2020 jälkeen. Kesällä 2020 Gold Standard julkaisi vuoden 2020 jälkeisiä vapaaehtoismarkkinoita koskevat periaatteet ja ehdotuksen niiden kehittämiseksi. VCS-hyvitysstandardia hallinnoiva Verra julkisti elokuussa 2020 oman ehdotuksensa ja käynnisti sitä koskevan sidosryhmäkonsultaation. Myös mm. Carbon Market Watch, WWF, ICROA, Science-Based Targets initiative (SBTi), Wuppertal Institute, NewClimate Institute, joukko Oxfordin yliopiston tutkijoita sekä Öko-Institut yhdessä Environmental Defense Fundin ja WWF:n kanssa ottivat osaa päästökompensaatiokeskusteluun.
Syksyllä 2020 vapaaehtoismarkkinoiden kehityskeskustelut saivat vielä lisää pontta, kun Englannin pankin entinen pääjohtaja ja Boris Johnsonin ilmastorahoitusneuvonantaja Mark Carney käynnisti vapaaehtoisten hiilimarkkinoiden skaalamista edistävän työryhmän (Taskforce on Scaling Voluntary Carbon Markets, TSVCM). Työryhmän tavoitteena on muun muassa kehittää vapaaehtoisille hiilimarkkinoille yleiset periaatteet, sopimusehdot ja markkinainfrastruktuuria, jotta vapaaehtoismarkkinat voisivat skaalautua vähintään 15-kertaiseksi nykytasosta. Työryhmä koostuu pitkälti suuryritysten ja rahoitusmaailman edustajista, tarkkailijoina on säätiöitä ja konsultaatioryhmässä on kirjava joukko asiantuntijoita (ml. työnantajani Perspectives), yrityksiä ja järjestöjä. Työryhmä julkaisi alustavat suosituksensa kommenteille vuoden 2020 lopussa ja lopulliset suosituksensa tammikuussa 2021.
Ruotsissa kansallinen kuluttajaviranomainen teetti selvityksen vapaaehtoisesta kompensaatiosta. Saksassa puolestaan vapaaehtoisten kompensaatiotoimijoiden allianssi selvitti Perspectives-kollegoideni toimesta Saksan vapaaehtoisten kompensaatiomarkkinoiden nykytilaa.
Sokerina pohjalla – Vapaaehtoinen kompensaatio Suomessa
Suomessa käytiin läpi vuoden ennennäkemättömän vilkasta keskustelua vapaaehtoisesta kompensaatiosta sekä valtamediassa että alan toimijoiden ja viranomaisten kesken. Kimmokkeena toimi Poliisihallituksen arpajaishallinnon tulkinta, jonka mukaan kompensaatiotoiminta edellyttää rahankeräyslupaa, jota ei kuitenkaan voida myöntää, koska ”koska on vaara rahankeräyksen ja kaupankäynnin sekoittumisesta myös kielletyllä tavalla keskenään”.
Ilahduttavaa oli, ettei aihe jäänyt vain puheen tasolle vaan useat viranomaistahot käynnistivät nopealla aikataululla selvityksiä, joiden puitteissa ydinkysymyksistä keskusteltiin ja ratkaisumalleja kartoitettiin tiivissä yhteistyössä sidosryhmien kanssa, ennennäkemättömän kattavasti, perusteellisesti ja ratkaisukeskeisesti. Sisäministeriö käynnisti huhtikuussa lakihankkeen, jonka tavoitteena oli arvioida päästökompensaatiotoiminnan suhdetta rahankeräyslakiin ja valmistella arvion perusteella tarvittavat muutosehdotukset rahankeräyslakiin, jotta vapaaehtoinen päästökompensaatiotoiminta olisi mahdollista. Hankkeen tuloksena sisäministeriö lähetti marraskuussa lausunnoille hallituksen esitysluonnoksen rahankeräyslain muuttamisesta. Maa- ja metsätalousministeriö käynnisti esiselvityksen kotimaisista maankäyttösektorin hiilikompensaatiohankkeista, jonka tulokset esitellään 28.1.2021. Ympäristöministeriö puolestaan rahoittaa Suomen ympäristökeskuksen hanketta, jonka tavoitteena on luoda kokonaisnäkemys päästökompensaatioiden käytön nykytilanteesta ja tarjottujen päästövähennysyksiköiden hyväksyttävyydestä. Alkuvuonna 2021 ympäristöministeriö käynnistää tarkemman selvityksen vapaaehtoisten päästökompensaatiopalveluiden mahdollisista sääntelytarpeista. Finnwatch käynnisti joukkorahoituksella laajan selvityksen suosituimpien Suomessa tarjottavien kompensointipalvelujen ympäristö- ja ihmisoikeusvaikutuksista.
Ilmastosisu. 