Suomi, hiilen hinnoittelun pioneeri

Jo 30 vuotta sitten Suomi asetti hiilelle hinnan ensimmäisenä maailmassa. Olemme tukeneet hiilen hinnoittelua maailmallakin 20 vuoden ajan, kansainvälisten hiilimarkkinoiden synnystä lähtien, ja edistäneet samalla kestävää kehitystä monin tavoin. Suomi oli ensimmäisten joukossa pilotoimassa Kioton pöytäkirjan kansainvälisiä joustomekanismeja, joiden opit ovat arvokkaita Pariisin sopimukselle. Kymmenissä kehitysmaissa, kuten Kiinassa, Etelä-Afrikassa ja Meksikossa, on kehitetty hiilen hinnoitteluun liittyvää tietotaitoa ja jopa toimeenpantu hiilen hinnoittelupolitiikkoja Suomenkin tuella. Pohjoismaisella tasolla olemme mukana aloitteessa, joka pilotoi hiilimarkkinakumppanuuksia Pariisin sopimuksen aikakaudella. Vuonna 2019 Suomi käynnisti valtiovarainministerien ilmastokoalition yhdessä Chilen kanssa. Kuulumme myös fossiilisten polttoaineiden tukien alasajoa edistävään ystävämaaryhmään.

Maailman ensimmäinen hiilivero

Suomi asetti maailman ensimmäisen hiiliveron vuonna 1990. Ruotsi ja Norja saivat omat hiiliveronsa seuraavana vuonna, Tanska vuonna 1992. Vuonna 2005 käynnistynyt EU:n päästökauppajärjestelmä (EU ETS) laajensi kasvihuonekaasupäästöjen hinnoittelun eli ns. hiilen hinnoittelun kattavuutta energiantuotantoon ja teollisuuteen, ja myöhemmin Euroopan sisäisiin lentoihin. Kuitenkin alle puolet Suomen päästöistä oli OECD:n vuonna 2018 julkaistun raportin mukaan ”riittävän” (30 EUR/t) hiilen hinnan piirissä.

Lisätietoja Suomen hiiliverosta löytyy esimerkiksi täältä. Vuonna 2020 alkaa myös kestävää verouudistusta koskevan tiekartan valmistelu.

Kansainvälinen tuki hiilen hinnoittelulle

Suomi on edistänyt hiilen hinnoittelua myös maailmalla pitkäjänteisesti jo 20 vuoden ajan. Olemme olleet alusta lähtien mukana kehittämässä Kioton pöytäkirjan kansainvälisiä yhteistyö­meka­nismeja, ja tuemme kehitysmaiden valmiuksia hyödyntää hiilen hinnoittelua ilmastopolitiikassaan. Suomi edistää myös globaalisti fossiilisten polttoaineiden tehottomista tukijärjestelmistä luopumista. Hiilen hinnoittelun edistäminen globaalisti on kirjattu mm. Suomen kestävän kehityksen Agenda2030 -toimeenpanosuunnitelmaan ja hallitusohjelmaan. Hiilen hinnoittelun ja markkinavoimien tehokas hyödyntäminen edellyttää valmiuksia laadukkaaseen päästöjen mittaamiseen ja seurantaan. Nämä valmiudet tasoittivat tietä Pariisin sopimukselle, joka toi myös kehitysmaat ilmastotavoitteiden piiriin.

Suomen kansainvälinen tuki hiilen hinnoittelulle on kanavoitu Kioton mekanismien hankintaohjelmien sekä hiilen hinnoitteluvalmiuksia edistävien aloitteiden kautta. Vuonna 1999 Suomi oli eturintamassa kehittämässä Kioton pöytäkirjan hankemekanismeja eli puhtaan kehityksen mekanismia (Clean Development Mechanism, CDM) ja yhteistoteutusmekanismia (Joint Implementation, JI), jotka loivat kannustimia päästövähennyshankkeille ja -ohjelmille kehitysmaissa (CDM) ja teollisuus- ja siirtymätalousmaissa (JI). 2010-luvulla Suomi laajensi tukeaan kehitysmaiden valmiuksiin edistää laaja-alaisia, esimerkiksi sektoritason, ilmastotoimia ja hyödyntää hiilen hinnoittelua Pariisin sopimukselle antamiensa ilmastolupausten toimeenpanossa.

Kioton mekanismien hankintaohjelmat

Suomen CDM/JI-koeohjelman ja sitä seuranneen Kioton mekanismien osto-ohjelman puitteissa Suomi on tukenut yli 160 ilmastohanketta, jotka vähentävät yli 60 miljoonan hiilidioksidi­tonnin (MtCO₂e) verran päästöjä 34 maassa kaudella 2000-2020. Suomen osuus näistä Kioton pöytäkirjan CDM- ja JI-mekanismien puitteissa myönnetyistä päästövähennysyksiköitä on noin 10 miljoonaa tonnia. Määrä vastaa lähes Suomen liikenteen vuosipäästöjä, jotka olivat noin 11,7 Mt vuonna 2018. Suomi voi käyttää hankkimiaan päästövähennysyksiköitä Kioton pöytäkirjan päästö­velvoitteen täyttämiseen ja/tai ylittämiseen. Suomi hankkii yksiköitä kuuden kansainvälisen hiilirahaston ja 10 kahdenvälisen hankkeen kautta. Kioton mekanismien hankintaohjelmiin käytettiin noin 70 MEUR.

Vuonna 2020 hankintaohjelmat ovat jo loppusuoralla. Kolme kansainvälistä hiilirahastoa on vielä käynnissä ja toimittaa päästövähennysyksiköitä Suomelle ja muille ostajille:

• Prototype Carbon Fund (PCF) on Maailmanpankin hallinnoima hiilirahasto, joka hankkii päästövähennysyksiköitä CDM- ja JI-hankkeista ympäri maailmaa 1999-2020. PCF oli ensimmäinen kansainvälinen hiilirahasto ja sillä on ollut keskeinen rooli kansainvälisten hiilimarkkinoiden kehittämisessä.  
• NEFCO Carbon Fund (NeCF) on Pohjoismaiden ympäristörahoituslaitoksen (NEFCO) hallinnoima hiilirahasto, joka hankkii päästövähennysyksiköitä CDM-hankkeista Aasiassa 2011-2020.
• Future Carbon Fund (FCF) on Aasian kehityspankin (ADB) hallinnoima hiilirahasto, joka hankkii päästövähennysyksiköitä CDM-hankkeista Aasiassa 2010-2020.

Jo päättyneitä hiilirahastoja ovat Baltic Sea Region Testing Ground Facility (TGF), Asia-Pacific Carbon Fund (APCF) ja Multilateral Carbon Credit Fund (MCCF).

Kaikki kymmenen kahdenvälistä hankketta on jo toimittanut sopimusten mukaiset päästöyksiköt Suomelle:

• Neljä pienvesivoimahanketta Hondurasissa 2004-2013
• Kolme bioenergiahanketta Virossa 2002-2012
• Tuulivoimahanke Virossa 2004-2013
• Aurinkokeitinhanke Ningxian provinssissa Kiinassa 2010-2017
• Kaatopaikkakaasun talteenotto- ja energiakäyttöhanke Jordaniassa 2009-2018

Kehitysmaiden hiilenhinnoitteluvalmiudet

Suomen tuella edistetään myös laaja-alaisia ilmastotoimia ja globaalia hiilen hinnoittelua, erityisesti kehittämällä kehittyvien maiden valmiuksia hyödyntää hiilen hinnoittelua kansallisessa ilmastopolitiikassaan. Suomen tukemat aloitteet edistävät osaltaan kansainvälisiä ilmastoneuvotteluja, vahvistavat valmiuksia monipuoliselle kansainväliselle ilmastoyhteistyölle, tarjoavat jatkuvuutta ja alustoja kansainväliselle yhteistyölle hiilen hinnoittelussa ja tasoittivat tietä Pariisin sopimukselle. Hiilenhinnoitteluvalmiudet ovat avainasemassa Pariisin sopimukselle annettujen kansallisten ilmastolupausten laatimisessa, toimeenpanossa ja kiristämisessä.    

Käynnissä olevat aloitteet:

• Coalition of Finance Ministers for Climate Action on valtiovarainministerien ilmastokoalitio, joka käynnistyi huhtikuussa 2019 Suomen, Chilen ja Maailmanpankin johdolla. Yhteistyön tavoitteena on tuoda ilmastonmuutoksen torjuntaan mukaan valtiovarainministeriöiden panos ja talouspolitiikan välineet: verotus, budjetointi, rahoitus ja julkiset hankinnat. Yhteistyön perustana toimivat ns. ”Helsingin periaatteet” (Helsinki Principles), jotka syntyivät Helsingissä helmikuussa 2019 järjestetyn valmistelukokouksen tuloksena.
• Sustainable Development Initiative (SDI) edistää kestävän kehityksen näkökohtien (ml. ihmisoikeudet) huomioimista hiilimarkkinoiden kansainvälisessä käytössä, erityisesti Pariisin sopimuksen puitteissa. Aloite tuo parhaiden käytäntöjen jakamisen ja pilotoinnin kautta käytännön kokemukset lähemmäs kansainvälisiä ilmastoneuvotteluja ja politiikkadialogia. Suomi tukee aloitetta 2019-2020. Myös Belgia, Saksa, Norja ja Ruotsi tukevat aloitetta.
• Nordic Initiative for Cooperative Approaches (NICA) on pohjoismainen aloite, joka edistää Pariisin sopimuksen hiilimarkkinasääntöjen kehittämistä sekä kansainvälisiä ilmastokumppanuuksia 2018-2021. Perustajajäseniä ovat Suomi, Ruotsi, Norja ja Pohjoismaiden ympäristörahoituslaitos NEFCO. NICA tarkastelee, miten kansainvälisillä kumppanuuksilla voidaan edistää kunnianhimoisia ilmastotoimia ja kestävää kehitystä, valjastaa yksityissektorin rahoitusta ja innovaatiota ilmastotoimiin, ja varmistaa yhteistyön tulosten laatu ja kestävyys (ml. kaksoislaskennan välttäminen). NICA:n puitteissa on tarkoitus kehittää Pariisin sopimuksen mukaisia hiilimarkkinavalmiuksia mm. selvityksillä, työpajoilla ja pilotoinnilla.
• Carbon Pricing Leadership Coalition (CPLC) on Maailmanpankin käynnistämä aloite, joka on vuodesta 2015 lähtien edistänyt laajaa dialogia, tiedonvaihtoa ja kokemusten jakamista hiilen hinnoittelusta valtioiden, yritysten, tutkimuslaitosten sekä kansainvälisten toimijoiden kesken. CPLC mobilisoi korkean tason toimijoita edistämään hiilen hinnoittelua (esim. nobelisti Joseph Stiglitzin ja lordi Nicholas Sternin vetämä korkean tason hiilen hinnoittelukomissio), ja on tuottanut hiilen hinnoittelun käsikirjoja yhdessä PMR:n (ks. alla) kanssa.
• Partnership for Market Readiness (PMR) on Maailmanpankin hallinnoima rahasto, joka tukee hiilen hinnoitteluvalmiuksia 23 kehittyvässä maassa ja tuottaa kaikille avointa hiilen hinnoitteluun liittyvää tietoa ja työkaluja 2011-2020. PMR:n tuella on mm. kehitetty päästökauppajärjestelmiä Kiinassa, Kazakhstanissa, Kolumbiassa ja Meksikossa, päästöveroa Argentiinassa, Chilessä, Kolumbiassa, Meksikossa, Costa Ricassa, Etelä-Afrikassa ja Panamassa sekä hyvitysjärjestelmiä Costa Ricassa, Etelä-Afrikassa ja Thaimaassa. Vuonna 2020 käynnistyy PMR:n seuraaja, Pariisin sopimuksen aikakaudelle päivitetty, hiilen hinnoittelun toimeenpanoon keskittyvä Partnership for Market Implementation (PMI) -rahasto.
• Friends of Fossil Fuel Subsidy Reform –ystäväryhmä (FFFSR) on Uuden-Seelannin vuonna 2010 perustama ryhmä, joka edistää luopumista fossiilisten polttoaineiden tehottomista tukijärjestelmistä. Ystävämaat ovat sitoutuneet johtamaan omalla toiminnallaan, sekä tukemaan muiden maiden osallistumista fossiilitukien järkeistämiseen.

Suomi on tukenut myös seuraavia päättyneitä aloitteita:

• Nordic Partnership Initiative for Upscaling Mitigation Action (NPI) oli pohjoismainen aloite, joka tuki valmiuksia kehittää sektoritason ilmastotoimia Vietnamin sementtisektorilla ja Perun kunnallisessa jätehuollossa 2011-2018, ml. valmiuksia hyödyntää kansainvälistä ilmastorahoitusta ja hiilimarkkinoita. Mukana olivat Perun ympäristöministeriö, Vietnamin rakennusministeriö, Suomi, Ruotsi, Norja, Tanska, Pohjoismaiden ympäristörahoituslaitos NEFCO ja Pohjoismaiden kehitysrahasto NDF.
• Technical Support Facility (TSF) oli Aasian kehityspankin hallinnoima rahasto, jonka puitteissa Suomi tuki aasialaisten kehitysmaiden valmiuksia hyödyntää hiilen hinnoittelua (CDM-hankkeet, päästökauppajärjestelmät, Pariisin sopimuksen hiilimarkkinayhteistyön kehittäminen) 2007-2012 ja 2015-2018. Mukana olivat Suomi ja Luxemburg sekä Aasian kehityspankki.
• Forest Carbon Partnership Facility (FCPF) Readiness Fund oli Maailmanpankin hallinnoima rahasto metsäkadon vähentämistä koskevien valmiuksien tukemiseen 47 kehitysmaassa 2008-2015.

Kestävän kehityksen hyödyt

Globaalien ilmastohyötyjen lisäksi ilmastohankkeet edistävät monin tavoin myös paikallista kestävää kehitystä. Vaikka päästövähennystoimien seurannassa on keskitytty pääasiassa pääs­tö­­vaikutuksiin eikä kehityshyötyjä seurata systemaattisesti, Suomen tukemien ilmastohankkeiden kehi­tyshyötyjä on selvitetty mm. ulkoministeriön tilaamassa raportissa, joka tarkasteli ilmasto­hank­keiden kehityshyötyjä sukupuolten välisen tasa-arvon näkökulmasta, ja Future Carbon Fund –hiili­rahaston CDM-hankkeiden kehityshyötyihin keskittyvässä selvityksessä (ks. kuva alla).

Suomen tukemat ilmasto­hank­­keet ovat muun lisänneet puhtaan energian saatavuutta, energiatehokkuutta ja kestävää jäte­huol­toa, paran­ta­neet ulko- ja sisäilman laatua ja luoneet työpaikkoja. Osa ­hank­keista parantaa eri­tyi­sesti naisten ja tyt­töjen arkea, terveyttä ja turvallisuutta ja edistää siten sukupuolten tasa-arvoa. Suomen tukemat JI-hankkeet ovat auttaneet uusia EU-jäsenmaita rahoittamaan siirtymisen EU:n vaatimustasolle ja tukeneet uuden teknologian – myös suomalaisen – käyttöönottoa.

Tekemällä oppii ja kehittyy

Suomen kansainvälinen tuki hiilen hinnoittelulle vahvistaa hiilimarkkinavalmiuksia sekä Suomessa että isäntämaissa ja edistää myös kansainvälisten sääntöjen ja instituu­tioiden kehittymistä. Suomi ja isäntämaat hyödyntävät kertyneitä kokemuksia kansainvälisissä ilmasto­neuvot­teluissa ja kansallisessa ilmastopolitiikassa. Konkreettiset päästövähennyshankkeet kehittävät viranomaisten ja yritysten valmiuksia tunnistaa päästö­vähennyspotentiaalia ja mitata hankkeiden ilmastovaikutuksia kansainvälisten standardien mukaisesti. Hankkeet ovat myös havainnollistaneet ilmastotoimien kehi­tys­hyötyjä, mikä vahvistaa ilmastotoimien suosiota ja kestävyyttä.